| Yhteystiedot: Helena Norrgård, Porvoo GSM 040 528 1707 (mieluiten iltaisin) helena@chinchillat.net |
 |
|||||||||||||||||||||
|
hoito - olosuhteet Mitä tarvikkeita chinchilla tarvitsee? -Häkin, jossa on sopiva sisustus (kuten tasoja ja pesäkoppi) sekä pohjalla kuiviketta (kuten kutterinpurua) -Vesipullon ja ruokakupin -Ruuaksi heinää ja chinchillapellettiä -Jyrsittävää, kuten siporex -Kylvetysastian ja kylpyhiekkaa -Kuljetuslaatikon. Minne häkki sijoitetaan? Rauhalliseen ja kuivaan paikkaan, mutta ei patterin eikä ikkunan viereen. Aurinko ei saa paistaa häkkiin. Ilmanvaihdon on oltava riittävä, mutta huoneessa ei saa vetää. Lämpötilan tulisi olla +15 - +20°C. Pitkälti yli 20-asteinen elinympäristö (mielestäni 25°C ja siitä ylöspäin) ei sovellu chinchillalle edes väliaikaisesti (kuten kesäkuukausina), vaan on eläimelle erittäin epämukavaa ja saattaa aiheuttaa lämpöhalvauksen. Suhteellinen ilmankosteus ei saisi olla yli 50%. Vaikka chinchilla on hämäräeläin, häkkiä ei saa sijoittaa pimeyteen (esim. ikkunaton huone). Häkin ympäristön on oltava päivisin sellainen, että chinchilla saa nukuttua (ei esim. melua). Sinun on myös itse voitava tehdä kaikki hoitotoimenpiteet (häkin siivous ym.) vaivattomasti. Makuuhuone ei ole paras valinta asuinhuoneeksi, koska ellet ole todella sikeä-uninen tai yötyössä, tuskin nukut silloin öisin itsekään... Ethän tupakoi huoneistossa jossa on eläimiä! Voiko chinchillaa pitää ulkona? Ei voi, paitsi kuljetusten ajan. Chinchilla on pakoeläin ja se pelkää ulkona. Se ei kestä auringonpaistetta eikä vetoa tai tuulta vaan vilustuu tai saa esim. silmätulehduksen herkästi. Vaarana on myös, että chinchilla pääsee karkuun. Voidaanko chinchilla hankkia lapselle? Mielestäni kaikki lemmikit tulee yhteisellä päätöksellä hankkia koko perheen iloksi. Chinchilla voidaan hankkia lapsiperheeseen, mutta vaikka chinchillan hoito on niin helppoa että se onnistuu lapseltakin, vastuuta eläimen terveydestä, hyvinvoinnista ja oikeasta käsittelystä ei koskaan voida jättää kokonaan lapselle. Jos perhe hankkii chinchillan ensisijaisesti lapsen lemmikiksi, mielestäni 12-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat sopivan ikäisiä. He pystyvät melko itsenäisesti tekemään kaikki rutiininomaiset hoitotoimenpiteet ja käsittelemään chinchillaa oikein, kunhan heidät on siihen opastettu (esim. pennun kasvattajan luona). Tätä nuorempien lasten chinchillan hoito ja käsittely on mielestäni aina tapahduttava vanhemman henkilön valvonnassa ja opastuksella. Lapsi saatta vahingoittaa chinchillaa tahattomasti, koska ei välttämättä osaa suhteuttaa omaa voimankäyttöään hentorakenteiseen chinchillaan. Chinchilla on usein liikkeissään hyvinkin äkkinäinen ja muutenkin vilkas. On muistettava, että kun lapsi vanhenee, tulee teini-ikään ja kiinnostus chinchillaan saattaa laskea, lemmikki on edelleen vanhempien vastuulla. Kannattaa myös miettiä, että jos chinchilla ostetaan vaikkapa juuri 12-vuotiaalle, lapsi ehtii käydä koulunsa, hankkia ammatin ja perustaa jo omankin perheen - ja chinchilla saattaa hyvinkin edelleen olla elossa ja pirteä. Voiko perheessä olla muita eläimiä? Kyllä voi. Olosuhteiden on kuitenkin oltava kaikille sopivat. Koska chinchillan läsnäolo ei varmaankaan häiritse muita eläimiä, käsittelen aihetta chinchillan näkökannalta. Koira ja kissa: Koska chinchilla on saaliseläin, pelko on siihen sisäänrakennettua ja luontaista. Chinchillan on kuitenkin saatava elää tuntematta jatkuvaa pelkoa. Häkin vieressä tuijottava koira tai kissa ei tee chinchillan oloa mukavaksi. Chinchilla kuitenkin tottuu asioihin, ja jos sen annetaan oppia tuntemaan koira, se saattaa oppia mieltämään sen isoksi ystäväksi saalistajan sijaan. Olen kuullut useita tapauksia, joissa chinchilla ja koira ovat todellakin ystävyksiä! Tutustuttamiset on kuitenkin aina tapahduttava pienemmän (chinchilla) ehdoilla ja vähitellen. Ystävystymiseen vaikuttaneee koiran luonne ja rotuominaisuudet, enkä usko että kovin metsästysviettinen koira on hyvä vaihtoehto. Koira ei saisi myöskään päivisin jatkuvasti haukkua (esim. jäädessään päiväksi yksin), koska chinchillan on saatava nukkua rauhassa. Kissaa ei mielestäni kannata yrittää ystävystyttää chinchillaan ollenkaan sen saalistamisvietin vuoksi. Kissa voi myös saada suurtakin vahinkoa aikaiseksi terävillä kynsillään, myös häkin kaltereiden läpi. Sitäpaitsi, kyllä chinchillakin osaa... se voi purra koiraa tai kissaa kuonoon! Suosittelen pitämään koirat ja kissat eri huoneissa kuin chinchillat ainakin silloin, kun ihmisisä ei ole paikalla. Linnut: Koska linnut ovat päiväeläimiä ja laulavat tai muuten ääntelevät äänekkäästi pitkin päivää (ainakin useat lajit), ne eivät ole chinchillan kannalta sopivia lemmikkejä samassa huoneistossa, koska chinchillan on saatava nukkua rauhassa päivisin. Chinchillalla on myös hyvä kuulo. Chinchilla varmasti pelkää vapaana lentäviä lintuja, eikä lintujen uloste saa joutua kosketuksiin chinchillan tai sen ruuan kanssa. Akvaariot ja terraariot: Chinchillan oleskelutilan ilman suhteellinen kosteus ei saisi ylittää 50%, muuten akvaario- ja terraarioeläimistä ei mielestäni ole chinchillalle haittaa. En kuitenkaan sijoittaisi niitä vierekkäin, ainakaan mitään ison käärmeen terraariota... Muista myös pestä matelijoiden jälkeen kätesi, ennen kuin kosket chinchillaan (kädet on hyvä tietysti pestä aina kun siirtyy koskettamasta mitä tahansa eläintä). Varo, ettei chinchilla hyppää akvaarioon, jos siinä ei ole lasia päällä! Voiko samassa häkissä pitää muita eläinlajeja? Ei voi, koska niillä on erilainen ruokavalio ja vuorokauden rytmi. Lisäksi niillä on erilainen käytös, eivätkä ne käsittääkseni osaa kommunikoida keskenään. Montako chinchillaa kannattaa hankkia? Chinchilla on laumaeläin, ja jos se saisi itse valita, se eläisi lajitovereiden kanssa. Lemmikkioloissa tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, sillä jos halutaan mahdollistaa laumaelämä, käytettävän tilan tulee olla niin suuri, ettei se käytännössä ole mahdollista (suurikaan häkki ei riitä laumalle). Luonnonmukaisin vaihtoehto olisi pitää yhdessä kaksi chinchillaa, joka on pariskunta – siis uros ja naaras. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että pariskunta saa jälkikasvua (lue kohta: lisääntyminen) eikä lisääntyvää paria voi tietenkään jatkuvasti pitää yhdessä.. Sinulla olisi todennäköisesti ennen pitkää pariskunnan lisäksi lauma jälkeläisiä, joille ei välttämättä ole helppoa löytää hyviä ja huolehtivia uusia koteja. Joutuisit mahdollisesti lisäämään häkkimäärää melkoisesti alkuperäisestä suunnitelmasta! Suositeltava vaihtoehto on leikkauttaa (kastroida) uros niin, että se ei voi lisääntyä, ja pitää yhdessä leikattua urosta ja naarasta. Kunhan ne saavat aluksi pienen kahden eläimen laumansa keskinäisen arvojärjestyksen selvitettyä, ne elävät yleensä ’onnellisina elämänsä loppuun saakka’. En suosittele pitämään samassa häkissä aikuisia saman sukupuolen edustajia, vaikka näitä veljekset / sisarukset tai isä+poika / äiti+tytär –yhdistelmiä kuulee toisinaan ihmisillä olevankin. Vaikka lajitovereita ovatkin, yhdistelmä ei ole chinchillalle luontainen. Arvojärjestyksen alituinen kinastelu saattaa olla jatkuvaa aiheuttaen voimakasta stressiä, ja välejä saatetaan selvitellä rajustikin, jopa verisiin puremiin turvautuen. Eikä hävinnyt osapuoli tietenkään pääse yhteisestä häkistä pakoon! Tiedän tapauksia, joissa chinchillat ovat eläneet vuosikausia ’samassa häkissä erikseen’ eikä omistaja ole ollenkaan osannut lukea eläinten käyttäytymisestä, että ne eivät viihdy eivätkä voi hyvin. Chinchilloista on seuraa toisilleen myös vierekkäisissä häkeissä, jos niillä on näkö- ja kuuloyhteys. Chinchilla voi kuitenkin olla tyytyväinen myös yksin. Sen kanssa on tällöin kuitenkin ehdottomasti seurusteltava päivittäin, ja sen elämässä on oltava virikkeitä – kuten lemmikin elämässä tietysti muutenkin. Usein pitkään yksin asunut chinchilla (yleensä naaras) ei enää edes hyväksy kumppania samaan häkkiin. Tämä on kuitenkin myös luonnekysymys. Miksi et suosittele että kahta urosta tai kahta naarasta pidettäisiin yhdessä? Tiedän että jotkut pitävät tällaisia yhdistelmiä ja jotkut myös (lähinnä ulkomailla) jopa suosittelevat näitä, mutta mielipiteeni asiasta perustuu sekä omiin kokemuksiini että seuraavaan teoriaan: Luonnossa chinchillat elävät yhdyskunnissa pareittain, ja tietojeni mukaan sama pariskunta voi olla yhdessä koko elämänsä. Luontaisin kumppani niille on siis toisen sukupuolen edustaja. Chinchilla on laumaeläin, ja laumaeläimillä on aina keskinäinen arvojärjestys. Chinchillaparin järjestys yleensä on se, että naaras on lauman johtaja (vaikka laumassa onkin vain kaksi yksilöä) eli ylempiarvoinen, ja uros on arvoasteikossa naaraan alapuolella. Lauman johtaja tekee päätökset, ja sillä on oikeus esim. ruokailla ensin (tai saada ensin/enemmän herkkuja). Alempiarvoinen (uros) tietää paikkansa, eikä yleensä uhkaa johtajan paikkaa, vaan kumpikin on tyytyväinen osaansa. Lemmikille on tietenkin järjestettävä sellaiset olosuhteet, että se on tyytyväinen ja onnellinen. On myös muistettava, että chinchilla ei pääse häkistänsä pakoon. Jos pidetään kahta naarasta samassa häkissä, ne olisivat luontaisesti kumpikin lauman johtajia. Tämä voi johtaa siihen, että jos toinen naaras ei alistu, ne voivat taistella johtajuudesta jatkuvasti. Vaikka kinat eivät johtaisi varsinaisiin fyysisiin tappeluihin, vaikka sekin on täysin mahdollista, eläimet eivät voi hyvin. Toisinaan emo ja tytär voivat tulla paremmin toimeen kuin esimerkiksi poikuesiskokset, sillä tyttöpentu saattaa pitää emoaan luontaisesti johtajana myös aikuisiällä. Siskosten kesken arvojärjestyksen säilyminen voi olla epävarmempaa. (Jos jostain syystä päätät jättää emon ja tyttären samaan häkkiin, muista kuitenkin vieroittaa pentu välillä, jotta emon maidontuotanto loppuu.) Kaksi urosta saattaa tulla toimeen naaraita helpommin, johtuen niiden luontaisesta taipumuksesta olla alempiarvoinen. Mikään tae tämä ei kuitenkaan ole. Jouduin kerran todistamaan, kuinka isä, joka oli samassa häkissä nelikuisen poikansa kanssa, oli yhden yön aikana tapellut poikansa kanssa niin rajusti, että pentu löytyi aamulla kuolleena. Sillä ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia paeta häkistä. Sukukypsyys ja lisääntymisvietti vaikuttavat urosten käyttäytymiseen. Ne saattavat pomppia toistensa selkiin, ja varsinkin jos asunnossa pidetään myös naarasta (tai useita), niin kun urokset haistavat kiimassa olevan naaraan, ne turhautuvat ja purkavat kiukkunsa toisiinsa ja tappelevat naaraasta keskenään - sillä eiväthän ne tiedä, että omistajalla ei ehkä ole pienintäkään aikomusta koskaan teettää niillä jälkikasvua. Ja koska jokainen naaras on kiimassa noin kerran kuussa, tilanne on uroksille erittäin epäreilu. Chinchilla on siis laumaeläin, ja joidenkin mielestä on aina parempi jos sillä on lajitoveri. Mielestäni kannattaa kuitenkin miettiä, että jos elämä lajitoverin kanssa on kurjaa, onko se silloin välttämätöntä? Olen kuullut joidenkin sanovan että 'ei meidän pojat tappele', mutta kun eläimiä on tarkasteltu, toinen saattaa olla todella laiha, arka ja sen viikset ovat purtu, sen nahasta saattaa löytyä useita puremajälkiä ja omistajan mielestä on vain hauskaa, kun 'ne aina vapaana ollessaan juoksevat peräkkäin' (lue: alempi juoksee toista karkuun) ja 'häkissä kisailevat leikkisästi' (lue: ylempi yrittää ajaa toisen pois). Eivätkä chinchillat tappele keskenän silloin, kun joku seisoo häkin vieressä tuijottamassa, vaan nämä asiat hoidetaan keskenään, ilman ihmisen läsnäoloa, yleensä siis öisin. Jokainen chinchilla on kuitenkin myös yksilö, ja jotkut yksilöt voivat sopeutua toisiin yksilöihin paremmin kuin jotkut muut. Eläinlääkäreiden tieto ja kokemus on edistynyt niin, että chinchillojen kastroinnin onnistumisprosentti on nykyään paljon parempi kuin vielä muutamia vuosia sitten ja chinchillauroksia myös leikkautetaan enemmän kuin ennen. Nykyään voidaan melko pienellä vaivalla leikkauttaa uros ja näin pitää urosta ja naarasta yhdessä ilman että ne lisääntyisivät. Summa summarum: kahden samaa sukupuolta olevan chinchillan pitäminen samassa häkissä on mielestäni nykypäivänä perusteetonta. Jos hankkii yhden chinchillan, onko parempi hankkia uros vai naaras? Mielestäni sukupuolella ei ole merkitystä, kun hankitaan yksi chinchilla lemmikiksi. Nuori uros saattaa käyttäytyä vilkkaasti ja harjoitella lantioliikettä, jota tarvitaan parittelussa, tullessaan sukukypsäksi muutaman kuukauden ikäisenä ja hormonitoiminnan muuttuessa sen elimistössä. Tämä on kuitenkin harmitonta ja herättää ihmisissä lähinnä hilpeyttä. Uros ei merkitse virtsalla reviiriään. Naaraat ovat keskimäärin hieman suurempikokoisia kuin urokset. Naaraas on säännölisesti kiimassa, jolloin sen sukupuoliaukko on kostea ja auki, mutta se ei aiheuta huomattavia muutoksia sen käyttäytymisessä, joten kiima jääkin yleensä omistajilta kokonaan huomaamatta. LUE MYÖS: Chinchillasta - käyttäytyminen !
| |||||||||||||||||||||
| Näiden sivujen osittainenkin kopiointi sekä tekstien että kuvien osalta on tekijänoikeuslain nojalla kielletty. | ||||||||||||||||||||||