|
|
CHINCHILLASTa - käyttäytyminen
Miksi chinchilla jyrsii?
Jyrsijöillä, joihin chinchilla kuuluu, hampaat kasvavat jatkuvasti.
Chinchilla pitää hampaansa sopivan mittaisina sekä oikean ruokavalion turvin,
että jyrsimällä. Riittävän kovaa jyrsittävää onkin aina oltava häkissä.
Jyrsiminen on chinchillalle sekä luontaista, että välttämätöntä. Jos hampaat
kasvavat liian pitkiksi, eläin ei enää saa syötyä, ja kuolee lopulta hitaasti
nälkään.
Tekeekö chinchilla tuhojaan häkin ulkopuolella?
Ennemmin tai myöhemmin, todennäköisesti, kyllä.
Siksi onkin viisasta rajata vapaanapito vain tietylle alueelle (esim. yksi
riittävän kokoinen huone) ja tehdä siitä chinchillalle turvallinen.
Jyrsiminen on chinchillalle ominaista, eikä sitä voi, eikä saa, ottaa pois
sen käyttäytymisestä. Valitettavasti se voi jyrsiä myös itselleen vaarallisia
asioita, kuten sähköjohtoja tai huonekasveja. Kaikki vaaratekijät on
laitettava chinchillan ulottumattomiin. Se sattaa maistella jalkalistoja,
tapettia, tuolin jalkoja ja mitä nyt sen eteen osuukaan. Huolehdi siis, että
se huone, jossa chinchillaa juoksutetaan, kestää tämän. Chinchillaa ei tule
koskaan jättää juoksentelemaan ilman valvontaa.
 
Voiko chinchilla purra?
Kyllä. Chinchilla voi purra esimerkiksi jos se puolustaa itseään, jos
siihen sattuu tai jos se ei ole tottunut käsittelyyn. Oikein käsitelty, terve
ja ihmisiin luottavainen lemmikki ei pure ilman syytä. Purema on yleensä
pieni näykkäisy, hyvin nopea ja terävä, ikäänkuin varoitus, mutta chinchilla
voi purra myös todella lujaa painaen terävät ja voimakkaat etuhampaat syvälle
ihoon (katso kuva). Jos chinchilla puree, pyri selvittämään syy. Missä
tilanteesa se puree? Hyökkääkö se kättä vasten häkissä, vai pureeko se jos
sitä käsittelee? Terveen chinchillan tulee ”käyttäytyä sopuisasti”
eli pureva chinchilla ei käyttäydy kuten lemmikkichinchillan kuuluu. * Oma kokemukseni: Minua chinchilla on purrut 20 vuoden aikana neljä
kertaa niin kovaa, että olen saanut nahkaani verta vuotavat
hampaanjäljet. Kolme purijaa on ollut minulle vieraita eläimiä, ja ne
ovat purreet näyttelyssä arvostelun aikana. Neljäs oli oma nuori
urokseni, jolle oli määrätty 10 päivän lääkekuuri. Lääkettä annettiin
ruiskulla suuhun kolmesti päivässä, ja kahdeksantena päivänä uros
ilmotti että nyt riittää. Lopetimme lääkekuurin, uros parani, eikä enää koskaan sen jälkeen purrut. Katso kuva puremajäljestä. Miten chinchilla
puolustautuu?
Kun chinchilla pelästyy, se pyrkii ensisijaisesti pakoon. Saalis- ja
pakoeläimenä se ensin pyrähtää karkuun, ja vasta sitten ajattelee. Jos
chinchilla ei pääse pakoon ja se tuntee olonsa uhatuksi, se voi purra.
Lemmikkichinchillan tulisi tietenkin olla niin kesy ja luottavainen
hoitajaansa, ettei sen koskaan tarvitse turvautua puremiseen. Chinchilla
saattaa ensin varoittaa lähestyvää ’uhkaa’ säksättämällä (vertaa
käytökseen: koira murisee). Jos chinchillaa käsittelee kovakouraisesti, se
saattaa kiljaista.
Erikoinen puolustautumistapa chinchillalla on tähdätä virtsasuihku vihollisen
päälle! Sen ne tekevät nopealla lantioliikkeellä vartalon etupuolelta,
takajaloillaan seisten, ja usein silloin kun kahta aikuista eläintä
yhdistetään, tai muussa tappelutilanteessa. Suihkaisu tulee kuin
sumutinpullosta.
Chinchilla voi päästää myös ’hajupommin’ jos otat sen
kovakouraisesti kiinni. Haju on pistävän katkera.
Ainutlaatuisena puolustautumiskeinona chinchilla pystyy hetkessä
irottamaan karvatuppia ihon tietyiltä alueilta – yleensä siitä, missä
on kosketus (ihmisen sormet). Näin voi käydä, mikäli tartut chinchillaan
liian kovakouraisesti tai niin, että se säikähtää. Karvattomat alueet
varsinkin hännän ympäristössä paljastavat sopimattoman käsittelyn. Karva
kasvaa toki takaisin, mutta vaihdathan kuitenkin käsittelytapasi
ystävällisemmäksi!
Mistä tietää jos chinchilla pelkää?
Häkissä oleva eläin piilottelee esim. mökissä, eikä tule ulos. Jos yrität
ottaa sen piilostansa, se saattaa säksättää, ja tuntiessaan olonsa erittäin
uhatuksi ilman pakomahdollisuutta, se saattaa jopa hyökätä käteen kiinni ja
purra. Näin käyttäytyvät kuitenkin normaalisti vain käsittelyyn tottumattomat
tai huonoja kokemuksia omaavat chinchillat. Chinchilla saattaa myös
poukkoilla häkissään kättä pakoon, jos yrität ottaa sitä syliin. Muista
käsitellä chinchillaa aina vain sen hereilläoloaikana; kilttikin lemmikki voi
olla äkäinen, jos sitä häiritään kesken unien. Jätä pelokas eläin rauhaan,
anna sille aikaa sopeutua ja aloita tutustuminen ruhallisesti tehden siitä
chinchillalle myönteinen kokemus (esim. makupaloja tai rapsutusta leuan alta
apuina käyttäen).
Sylissä oleva eläin osoittaa usein pelkonsa tärisemällä, aivan kuin se
palelisi. Varsinkin pää tärisee joskus voimakkaastikin puolelta toiselle,
silmät ovat usein lähes kiinni ja korvat alhaalla. Chinchillaa voi pelottaa
uudessa paikassa tai uuden omistajan käsitellessä sitä ensimmäisiä kertoja.
Laita tällöin chinchilla rauhoittumaan, anna sille aikaa ja ota vasta
myöhemmin se uudelleen syliin.
Miten saan uuden chinchillani kesyksi,
kun sitä ei ole käsitelty?
Kärsivällisyydellä ja
pitkäjänteisellä työllä, jossa chinchillalle kerrotaan sellaisella kielellä
ja eleillä, jota se ymmärtää, että sen ei tarvitse (enää) pelätä ihmistä. Aloita
siitä, että se sietää sinua häkin lähellä. Sen jälkeen kättäsi häkissä,
sitten kosketusta, vähitellen kädelle tuloa ja sen jälkeen enemmän ja enemmän
käsittelyä. Yritä saada chinchilla ymmärtämään, ettet halua sille pahaa, ja
että sen on kannattavaa sietää sinua ja kosketustasi. Voit käyttää apuna
makupaloja (mutta vain pieniä määriä!), kylvetystä ja rapsuttelua leuan alta.
Palkitse eläin myös jättämällä se rauhaan aina kun pienikin tavoite on
saavutettu. Etene johdonmukaisesti ja yritä ’lukea’ eläintä, äläkä
etene liian nopeasti. Sinulla voi olla edessä viikkojen, jopa kuukausien työ.
Kannattaakin harkita, mistä hankkii chinchillan. Suomalaiselta lemmikkikasvattajalta
hankittu chinchilla on käsikesy. Jos hankit esim. huostaanotetun chinchillan
(mikä tietenkin tekona on arvokas!), varaudu siihen että varsinkin iäkkäämpi,
käsittelemätön chinchilla voi jäädä luonteeltaan varautuneeksi.
Miten pidän
chinchillani virkeänä?
Perushoito ja ruokinta on oltava kohdallaan, jotta chinchilla voi hyvin.
Chinchillan kanssa seurustellaan päivittäin - mieluiten tietysti iltaisin,
kun se on virkeä. Yksin asuva chinchilla tarvitsee mielestäni enemmän ihmisen
seuraa kuin pariskunta.
Yleensä eläinten aktivointiin liittyy vahvasti makupalat, mutta niiden käyttö
chinchilloilla on hieman hankalaa, koska herkkuja ei juurikaan voi antaa.
Heinäbrikettejä voinee antaa turvallisesti, ne ovat pientä vaihtelua.
Lattialla juoksenteleminen virkistää sekä mieltä että pitää kropan kunnossa.
Chinchillalle voi rakentaa erilaisia temppu-, este- ja taitoratoja tai
labyrintin. Portaatkin ovat chinchillasta hauskoja. Älä kuitenkaan koskaan
aja chinchillaa takaa tai muutenkaan pelottele sitä saadaksesi sen
suorittamaan jotakin! Chinchilloille on myös juoksupyöriä, -palloja ja
–lautasia, joita voi käyttää vaikkapa silloin tällöin vaihteluna.
Chinchilla kanniskelee mielellään kaikenlaista hampaissaan, ja jää välillä
jyrsimään niitä. Jyrsiminen on paitsi välttämätöntä, myös lempipuuhaa.
Häkkiin voi laittaa erikokoisia keppejä, oksia ja siporexin paloja, joista
isoimmilla chinchilla voi myös istuskella. Voit ripustaa häkkiin roikkumaan
vaikkapa tyhjiä WC-paperihylsyjä.
Chinchillat viihtyvät koloissa, ja ne pitävät kaivamisesta.
Voit myös yrittää opettaa chinchillalle pieniä temppuja, jos
kärsivällisyytesi riittää ja eläin tuntuu pitävän haasteesta. Jos olet
kouluttanut koiraa, siitä saattaa olla hyötyä, mutta käänny ennemmin kissoja
kouluttaneen henkilön puoleen, sillä vaikka chinchilla on älykäs, se on myös
itsepäinen...
Miten hemmottelen chinchillaa?
Hemmotteluksi voidaan kutsua asioita, jotka tuottavat mielihyvää ja
positiivisia tunteita. Niitä lemmikin tulisi saada päivittäin, ja osa
tuleekin jo hoitorutiineista, kuten ruokinta, juoksutus ja kylvetys. Myös
rapsutukset kasvojen alueella, korvien takana, leuan alla ja kainaloissa
tuottavat mielihyvää, puhumattakaan makupaloista, joita voi kuitenkin antaa
vain rajallisesti.
Jotkut chinchillat pitävät silityksestä, lähinnä pään alueella. Useimmat
(varsinkaan naaraat) eivät pidä siitä, että niitä kosketellaan vartalon
takaosasta.
Miten chinchillan liikunnasta huolehditaan?
Liikunta auttaa pitämään chinchillan terveenä.
Chinchillan tulee päästä jaloittelemaan häkin ulkopuolelle mieluiten
päivittäin ja mieluiten iltaisin, jolloin se on virkeä. Huomioi seuraavat
seikat huoneessa, jossa chinchillasi juoksentelee:
- Chinchilla ei saa päästä karkuun (esim. avoimesta ikkunasta). 
- Chinchilla ei saa jäädä jumiin (kapeat kolot).
- Chinchilla pyrkii ylöspäin, ja on ketterä hyppija (kirjahyllyt). Pidä
huolta, ettei se pääse hyppäämään esim. avonaiseen WC-pönttöön, täysinäiseen
vesiämpäriin tai kuumalle liedelle.
- Chinchilla maistelee ja jyrsii, joten pidä esim. sähköjohdot, huonekasvit,
kemikaalit ja arvotavarat pikkuhampaiden ulottumattomissa, äläkä juoksuta
chinchillaa huoneessa, jossa on arvokkaita (puisia) huonekaluja tai muita
arvoesineitä.
Älä koskaan jätä chinchillaa häkin ulkopuolelle ilman valvontaa. Aloita
chinchillan juoksuttaminen varovasti, vain pienessä tilassa muutamia
minuutteja, jos chinchillasi ei ole liikuntaan tottunut.
Chinchillalle on kehitetty myös juoksupyöriä, -palloja ja –lautasia,
joista minulla ei ole kokemusta, mutta en usko niiden olevan chinchillalle
perinteistä vapaana juoksuttamista ainakaan mukavampi vaihtoehto.
Miksi chinchilla syö omia papanoitaan?
Chinchilla syö joskus omaa puolivalmista papanamassaa suoraan peräaukosta.
Tämä on täysin normaalia ja liittyy suoliston toiminnan ylläpitämiseen.
Sen sijaan häkin pohjalta se ei syö valmiita ulostamiaan papanoita.
Äänteleekö chinchilla?
Kyllä. Sillä on useita erilaisia ääniä, joita se
käyttää eri tilanteissa kommunikointiin, uhkailuun tai vaikkapa kivun
ilmaisuun. Parittelussa ja pentujen hoidossa on myös omat äänensä.
On äärettömän mielenkiintoista ja palkitsevaa päästä
selville chinchillansa ääntelystä!
Kuuntele eri ääntelyitä täältä (tulossa!)!
|
|
